Miksi kaikki pitää ottaa niin vakavasti? Se tekee kaikesta monimutkaista. Miksi ei vain voi korjata itseään ja jatkaa matkaa? Miksi pitää kasvaa? Tuntuu, että kaikki hajosi sirpaleiksi. Se, mihin uskoin ja luotin.  Alusta täytyy kuitenkin aloittaa, kaikki ne pienimmätkin sirpaleet täytyy kerätä takaisin ja olla entistä vahvempi.

Se on vaikeaa. Miksi sen pitää olla minulle niin vaikeaa? Joillekin se on helppoa. Miten voi olla helppo hyväksyä se, että olet epäonnistunut? Tiedän kuitenkin, että tämä onnistuu. Minusta tulee entistä parempi, olen taas osa kokonaisuutta. Kaiken piti olla täydellistä, on ollut jo pitkään. Mutta nyt kaikki kuvitelmat hajosivat, ihan yllättäen. Olemme kuitenkin vahvoja, ja virheistä pitää oppia.

Tulen takaisin, vahvempana kuin koskaan. Toivon vain, että osaisin tehdä sen nopeammin.